...noille jokaisessa lätkämatsissa ja puistokonsertissa vilahteleville yleensä limenvärisille vauvojen päässä keikkuville kapistuksille. Niiden voimin on tänä kesänä ravattu jo Maailma kylässä -festarit, Kaivarin kesäkonsertit ja Bassofestivaalit. Niiden ansiosta saimme taannoin juhlia ystävien häitä niin pitkään kuin itse jaksoimme Pääppiksen nukahdettua liinaan selkäsidontaan Peltorit korvillaan isin ja äidin tanssiessa valssia. Ja tänään sain rauhassa imuroida Pääppiksen nukkuessa päikkäreitä samassa huoneessa  - Peltorit korvillaan. Että eivät olleet turha ostos ollenkaan. Ja ovatpa nuo aika hilpeän näköisetkin.

Peltorit olivat matkassa mukana myös juhannuksena, mutta juhlintamme ei yltynyt niin äänekkääksi, että niille olisi ollut käyttöä. Muuten juhannus sujui suorastaan loistavasti. Taisimme osua yhteen harvoista valtakunnan kolkista, joissa ei satanut lauantaina eikä sunnuntaina. Pääppis viihtyi mainiosti ja oli yhtä hymyä koko reissun ajan - paluumatkaa lukuunottamatta. Raukkaparka ei ole oikein tottunut olemaan köytettynä turvaistuimeen eikä varsinkaan siihen, ettei vekottimesta pääse pois ihan silloin kun hän niin haluaa. Tuli oli uusi ja ihmeellinen elementti, jota Pääppis olisi jaksanut katsella loputtomasti. Sääli, että hän missasi perjantaiyön kokon nukahdettuaan puolisen tuntia ennen sen sytyttämistä. Viime aikojen nukkumis- ja nukahtamisongelmista ei ollut tietoakaan, kun pikkuinen sai nukahtaa omia aikojaan liinaan. Liekö nämä nukahtamisongelmat ennen kaikkea vanhempien täysin väärää ajoitusta...

Mökkikestoilukin sujui ongelmitta alkeellisissa oloissa. Mukana oli 11 taskuvaippaa ja niihin imut sekä pari ylimääräistä imua. Kerran pesimme vaippoja ja se onneksi riitti. Vesi kannettiin järvestä ja lämmitettiin padassa. Ei se nyrkkipyykkääminen niin kivaa ole, että sitä joka päivä olisi pitänyt päästä harjoittamaan.

Muuten meille kuuluu oikein hyvää. Tuoreimmat mitat neuvolasta ovat 9050 g ja 68,4 cm. Päääppis keskittyy siis pituuden sijasta massan kasvattamiseen. En vaan ymmärrä, miten tuo paino nousee tuota tahtia käytännössä pelkällä maidolla. No, myönnettäköön, etten tällä hetkellä pahemmin säännöstele syömisiäni ja ehkä se sitten näkyy myös Pääppiksen kasvussa.

Viimeiset pari kuukautta ovat olleet Pääppiksen vauva-ajan selkeästi vaikeinta aikaa juuri noiden nukkumisongelmien takia. Minulle on edelleen ihan ok herätä kolmen tunnin välein yöllä, mutta öiset huutokonsertit ja pitkälliset nukuttamissessiot ehtivät alkaa käydä hermon päälle. Nyt onneksi näyttäisi siltä, että pahin on ohi tällä erää. Näitä vaiheita varmasti tulee vielä jos jonkinmoisia. Kolmikuisena Pääppis nukahti tyytyväisenä itsekseen sängyssä yöunille, jolloin ehdin jo riemuita siitä, kuinka helpolla pääsemmekään. Viisikuisena nukahtamiseen ei tuntunut auttavan yhtään mikään, vaan sitä edelsi vähintäänkin joka toinen ilta tunnin mittainen huutokonsertti. Tällä hetkellä nukahtamiseen vaaditaan äiti, mutta Pääppis nukahtaa usein yöunilleen ilman huutoa vartissa, kunhan minä olen lähettyvillä ja tarvittaessa silittelemässä. Olkoonkin että hän yleensä kolmen vartin päästä herää huutamaan ja vaatii hiukan enemmän hyssyttelyä - mutta nukkuu loppuyön rauhassa heräten 2-4 kertaa syömään. Tähän olemme viime kuukausien jälkeen erittäin tyytyväisiä. Saa sitten nähdä, mitä ensi kuussa.

On se vaan aika luksusta saada olla koko kesä poissa töistä tuon pikku söpöläisen kanssa! :) Nyt kun vielä saataisiin niitä kesäsäitä, niin pääsisimme vielä paremmin hyödyntämään vapaata kesää.