Myöhään eilen illalla kotiuduimme taas yhdeltä mummolareissulta. Niitä onkin riittänyt viime aikoina varsin kiitettävästi. Viimeisten kahden viikon aikana emme kovin montaa yötä ole kotona viettäneet. Sukulaisia - niin uusia kuin vanhojakin tuttuja - on tavattu paaaljon ja Pääppistä voisi luonnehtia ikäisekseen varsin kokeneeksi juna- sekä bussimatkustajaksi. Iloksemme julkisilla pidempienkin matkojen taittaminen vauvan kanssa on osoittautunut oikein toimivaksi tavaksi matkustaa. Tosin paria tuntia pidempää bussi-/junamatkaa ei takanamme vielä ole.

Varsinkin junamatkustaminen on ollut erittäin helppoa (InterCity-junien perhehytit ovat loistokeksintö, enkä malttaisi odottaa aikaa, että pääsemme tutustumaan Myyrä-vaunun leikkitiloihin) ja kylläpä voisin vaipat kuvitella vaihtavani myös bussin penkillä. Julkisilla matkustaminen on osoittautunut erityisen käteväksi siksi, että imettäminen sujuu matkustaessa, eikä tarvitse pysähtyä matkan varrelle sitä tai vaipanvaihtoa varten. Ajatuskulku "perheeseen syntyy (ensimmäinen) vauva -> tarvitsemme isomman auton" ei siis edelleenkään mielestämme ole kovin järkeenkäypä. Ilmankin pärjää hienosti, jos vain asuu toimivien julkisten yhteyksien päässä.

Itse asiassa ainoa hankaluus matkanteossa on ollut mukana raahattava turvakaukalo: kummassakaan mummolassa kun ei ole oikein toimivaa julkista yhteyttä asemalta perille ja niinpä loppumatkan henkilöautokyytiä varten tarvitaan turvakaukalo. Ja on se toki hyvä olla käytössä bussissakin. Vaunuja matkassamme ei ole ollut - kantoliina toimittaa mainiosti niiden virkaa -, joten niiden kätevyydestä varsinkaan junassa en osaa kommentoida. Bussissa menevät varmasti tavaratilassa siinä missä rinkkakin.

Eilen piipahdin Kestovaippayhdistyksen Pikkuväen hulinoilla Lahdessa tekemässä vaippalöytöjä. Lahden hulinat olivat kovin pienet, niin hyvässä kuin pahassakin, verrattuna Helsingin vastaaviin jokunen viikko sitten. Myyjiä oli aika vähän, Helsingin hulinoilla oli parempia tarjouksia, mutta Lahdessa kävijöitä oli maltillisesti ja ruuhkaa oli korkeintaan heti tilaisuuden aluksi vaippakirpputorilla, jolla toki olin ensimmäisten joukossa penkomassa. Matkaan tarttui muutamia todellisia löytöjä ja pari kohtuuhintaista Ronjan tuplabambuläppää, joita olen pitkään halunnut kokeilla. Myös tee se itse (TSI)-pöytä ansaitsee erityiskiitokset: jopa kaltaiseni poropeukalo onnistui huovuttamaan kärpässienen Pääppiksen valkoisten hahtuvavillahousujen takapuoleen. Mahtaa olla kiva mönkiä ensi kesänä kärpässieni pepussa!